Kiitollisin mielin tässä istuskellaan romanikylällä uusissa vuokratiloissa. Seurakuntamme Pristinassa vuokrasi toimintaa varten tilan romaniyhteisön keskeltä. Työtä luotsaa kuvan oikeassa alalaidassa oleva Blerim, jolla on halu ja näky toimia oman kansansa hyväksi.
Tulin tänne vajaa kaksi kuukautta sitten tekemään työtä ensisijaisesti romanien parissa. Vielä on yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, jotka olen kylällä viettänyt, mutta uskon, että pian työ lähtee laajenemaan. Ainakin sellainen kutina on viime aikojen tapahtumista.
Vuokratiloissa riittää vielä remontoitavaa... Olisi kiva saada lattiaan matto, seiniin peittävämpi maalikerros ja ei se lämmityskään pahitteeksi olisi. Työn edistymistä on hankaloittanut pieni budjetti, mutta olen kiitollinen siitä, että seurakunta lähti aivan uskonvaraisesti liikkeelle maksamalla ensimmäisen kuukauden vuokran. Heillä on näkynä, että tässä kaupungissa olisi vuoden 2015 loppuun mennessä romaniseurakunta.
Tällä viikolla saimme remonttia varten avustusta kahdesta Suomen seurakunnasta, joista toinen sattuu olemaan rakas kotiseurakuntani Kaustisella. Upeaa nähdä jälleen tätäkin kautta, miten Jumala on laskenut romanityön sydämellemme.
Tänään lähdimme sitten Mannien ja Blerimin kanssa mittailemaan tarvittavan maton kokoa ja maalin määrää. Miehet ja metrimitta...tuntuu toimivan kaikkialla, kummasti sitä tuli vauhtia ja puheen sorinaa, kun saivat remonttia suunnitella. Hieno juttu!
Me naiset saatiin istuskella, juoda omenamehua ja syödä keksejä. Vähästään antoivat, tuntui sydämessä asti. Tiistaina kävimme allekirjoittamassa vuokrasopimuksen ja pääsin samalla ensimmäiselle kotikäynnille romanikylällä. Turkkilainen kahvi maistui ja suloinen romanityttö jaksoi opettaa minulle uusia sanoja piirtämieni kuvien kautta.
Tänään ennen kylälle lähtöä luin Jesajan kirjaa jatkaen kohdasta, johon olin viimeksi jäänyt: " Sinä onneton, myrskyn piiskaama, sinä, jota kukaan ei lohduta! Malakiitilla minä peitän sinun seinäsi, minä lasken sinun perustuksesi safiireista, rubiineilla minä päällystän sinun muuriesi harjat, sinun porttisi minä rakennan vuorikristallista ja jalokivistä koko sinun ympärysmuurisi. Herra itse on opettava sinun poikasi. Runsas on lastesi onni ja rauha." ( Jes 54:11-13) Hetkeen, jossa olimme lähdössä valitsemaan maalia ja mittaamaan maton mittoja, tämä raamatunkohta puhui minulle paljon! Romanikansalle, joka on kautta vuosisatojen joutunut kohtaamaan monenlaista kärsimystä ja alaspainamista, on Jumalalta hyvä suunnitelma. Jumala haluaa lohduttaa, nostaa ja pelastaa heidät. Myös täällä Kosovossa, myös tässä romaniyhteisössä. Sydämen sopukoista asti olen kiitollinen, että saan olla työn alkuvaiheissa mukana!
